Energia ja asuminen: myytit vs todellisuus

Myytti 1: Kaikki sähkölaitteet pitää irrottaa aina pistorasiasta

Osittain totta.
Useimpien laitteiden valmiustilan kulutus on nykyään melko pieni. Yksittäisten latureiden tai viihdelaitteiden irrottaminen vaikuttaa kokonaiskulutukseen vain vähän.

Tämä ei ole väärä tapa säästää, mutta se on usein väärässä tärkeysjärjestyksessä. Lämmitys, lämmin vesi ja suuret kodinkoneet vaikuttavat sähkölaskuun selvästi enemmän kuin yksittäiset pistokkeet.

Myytti 2: Halvin sähkösopimus ratkaisee sähkölaskun

Tarua.
Sähkösopimus vaikuttaa siihen, mitä maksat kilowattitunnista, mutta se ei määritä, kuinka monta kilowattituntia käytät.

Sama sopimus voi tuottaa hyvin erilaisen sähkölaskun eri talouksissa. Suurimmat erot syntyvät siitä, mihin sähkö kuluu: lämmitykseen, lämpimään veteen ja saunomiseen. Nämä muodostavat usein valtaosan kulutuksesta, erityisesti talvella.

Sopimustyyppi vaikuttaa myös siihen, milloin sähkön käyttö on edullisinta. Jos kulutus painottuu kalliisiin ajankohtiin, edullinenkin sopimus menettää osan merkityksestään. Sopimus on perusta, mutta lopputulos ratkaistaan arjen käytössä.

Myytti 3: Lämmitystä kannattaa laskea mahdollisimman paljon yöksi

Osittain totta.
Yöaikainen lämpötilan laskeminen voi vähentää energiankulutusta, koska pienempi lämpötilaero sisällä ja ulkona hidastaa lämmön karkaamista.

Kun sisälämpötilaa lasketaan yöksi maltillisesti, rakennus menettää lämpöä hitaammin usean tunnin ajan. Aamulla asunto täytyy lämmittää takaisin, mutta kaikkea yöllä säästettyä energiaa ei kulu uudelleen, koska asunto ehti jäähtyä vähemmän.

Vaikutus riippuu asumismuodosta. Kerrostaloissa naapuriasunnot ja keskitetty lämmitys tasoittavat lämpötilaa, jolloin säästö jää usein pieneksi. Omakotitaloissa vaikutus on yleensä selkeämpi, kunhan lämpötilan lasku on maltillinen.

Käytännössä 1–2 asteen lasku yöksi voi tuoda pientä säästöä. Suuret pudotukset harvoin parantavat lopputulosta ja voivat jopa lisätä kulutusta, jos asunto joudutaan lämmittämään nopeasti ja voimakkaasti uudelleen.

Myytti 4: Talvella ei voi enää vaikuttaa energiankulutukseen

Tarua.
Talvi on ajanjakso, jolloin energiankulutukseen voi vaikuttaa eniten, koska suurimmat kuluerät ovat silloin jatkuvasti käytössä.

Kylminä kuukausina lämmitys, lämmin vesi ja saunominen muodostavat valtaosan energiankulutuksesta. Kun nämä ovat käytössä päivittäin, myös käyttömäärillä ja -ajoilla on selvä vaikutus kokonaiskulutukseen.

Talvella kulutukseen voi vaikuttaa ennen kaikkea perusasioilla: lämpimän veden määrällä, saunan lämmitysajalla ja lämmityksen perusasetuksilla. Pienikin muutos toistuvassa käytössä kertautuu nopeasti.

Pidemmällä aikavälillä merkitystä on myös rakenteellisilla ratkaisuilla. Energiatehokkaampi lämmitysjärjestelmä, kuten ilmalämpöpumppu, tai parempi eristys vähentää lämmitystarvetta koko talven ajan ilman että asumismukavuus muuttuu.

Myytti 5: Energiansäästö syntyy yksittäisistä pienistä kikoista

Osittain totta.
Yksittäiset pienet teot voivat vähentää kulutusta hieman, mutta niiden vaikutus jää rajalliseksi, jos suuret kuluerät ovat ennallaan.

Energiankulutus määräytyy pääosin muutamasta tekijästä: lämmitystavasta, lämpimän veden käytöstä ja siitä, milloin energiaa käytetään. Näihin verrattuna yksittäiset kikat vaikuttavat kokonaisuuteen vain vähän.

Pienet teot toimivat parhaiten täydentävinä keinoina silloin, kun perusasiat ovat kunnossa. Ilman tätä ne harvoin näkyvät sähkölaskussa merkittävästi.

Mitä tästä kannattaa muistaa?

Energiaan ja asumiseen liittyvä säästäminen ei ole yksittäisten temppujen lista. Kaikki vinkit eivät ole yhtä tärkeitä, ja asumismuoto vaikuttaa siihen, mistä säästöt syntyvät.

Kun huomio kohdistuu suurimpiin kulueriin, pienempiä yksityiskohtia ei tarvitse ylikorostaa.

Jos haluat katsoa tarkemmin, mistä oman kotisi kulutus muodostuu, voit jatkaa artikkeliin Sähkönkulutuksen optimointi arjessa.